Mikä se on?
Jännityspäänsärky on tylppä, painava kipu, joka kiertää päätä molemmin puolin kuin panta. Se ei syki pulssin tahtiin. Tavalliset liikkeet, kuten portaiden nouseminen tai kumartuminen, eivät lisää kipua selvästi. Voimakkuus on useimmiten lievä tai kohtalainen; se hankaloittaa päivää mutta ei pysäytä sitä kokonaan.
Kivun lähde ei ole aivokudos. Osansa on sekä päänahan, ohimon, niskan ja puremalihasten jännityksellä että näitä viestejä käsittelevien keskusten herkkyydellä. Siksi kivun aikana ohimoa, niskaa tai puremalihasta painettaessa voi löytyä arkuutta.
Hammaslääketiedettä koskettava puoli on tämä: jos sinulla on tapana purra hampaat yhteen, puremalihakset työskentelevät pitkin päivää ja yöllä ja tuovat samalle alueelle oman kipunsa. Nämä kaksi voivat ruokkia toisiaan. Jos lihasten osuutta ei huomata, pelkkä kipulääke ei ehkä tuo odotettua helpotusta.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Lihasjännitys ja tapa purra hampaat yhteen
Kun ohimon, niskan ja puremalihasten jännitys jatkuu pitkään, lihaksiin syntyy arkoja kohtia. Sillä, joka puree hampaansa yhteen päivän mittaan huomaamattaan, tämä kuormitus toistuu joka päivä.
- 02
Univaje ja väsymys
Lyhyt ja katkonainen uni laskee kipukynnystä. Sama lihasjännitys voi levänneenä päivänä olla oireeton mutta tuntua valvotun yön jälkeen kipuna. Vuorotyötä tekevillä tämä kierre on yleinen.
- 03
Ryhti ja ruutuaika
Kun pää on eteen kallistuneena, niskan lihakset työskentelevät jatkuvasti kannatellakseen sitä. Näyttöpäätetyössä samassa asennossa tunteja istuvilla kipu alkaa useimmiten keskellä päivää ja lisääntyy iltaa kohti.
- 04
Kipulääkkeiden tiheä käyttö
Kipulääkkeiden käyttö suurimpana osana viikon päivistä voi ajan myötä myötävaikuttaa päänsäryn tihenemiseen. Kun kerrot käyttötiheytesi lääkärille, tämä mahdollisuus voidaan arvioida.
Miten se etenee?
- 1
Harvajaksoinen
Kipupäiviä on kuukaudessa alle yksi. Kipu tulee yleensä väsyttävän tai kiireisen päivän jälkeen ja väistyy levolla.
- 2
Tiheäjaksoinen
Kipupäiviä on kuukaudessa yhdestä neljääntoista. Tässä vaiheessa laukaisijoiden kirjaaminen ja lihaskuormituksen arviointi alkaa olla mielekästä.
- 3
Krooninen
Kipua on yli viisitoista päivää kuukaudessa ja se on kestänyt yli kolme kuukautta. Tässä vaiheessa neurologin arviota ei pidä lykätä, ja myös kipulääkkeiden käyttö on syytä käydä läpi.
Miten sitä hoidetaan?
Diagnoosin tekeminen ja lääkepäätös kuuluvat neurologialle. Päänsäryn kaava, tiheys ja siihen liittyvät löydökset arvioidaan; tarvittaessa muut syyt suljetaan pois. Akuutissa kivussa käytettävät lääkkeet ja tiheässä kivussa harkittava estohoito ovat eri päätöksiä, ja tämän päätöksen tekee lääkäri.
Hammaslääkärin panos liittyy lihaksiin ja purentaan. Puremalihasten tunnustelu, suun avausmitan mittaaminen sekä hampaiden ja paikkojen kulumisjäljet kertovat yhteenpuremisen osuudesta. Purentakiskoa voidaan käyttää soveltuvilla henkilöillä lihaskuormituksen vähentämiseen; se ei korvaa päänsärkylääkettä eikä ole yksinään hoitosuunnitelma.
Lihasperäisen osuuden vähentämiseksi käydään läpi päiväaikaista tiedostamista, niskan ja hartioiden harjoitteita, työtapojen tarkistamista ja unirytmin vakiinnuttamista. Jos fysioterapiaa tarvitaan, sinut ohjataan asianmukaiseen yksikköön. Nämä askeleet täydentävät neurologian suunnitelmaa eivätkä korvaa sitä.
- Päänsärky, joka saavuttaa voimakkaimman vaiheensa sekunneissa eikä muistuta mitään aiemmin koettua
- Päänsärky, johon liittyy kuume ja niskajäykkyys
- Päänsäryn ohella näön menetys, puheen häiriö tai käden heikkous
Miten se ehkäistään?
- Tarkista päivän mittaan säännöllisesti, koskettavatko hampaasi toisiaan; huulten tulee olla kiinni ja hampaiden erillään.
- Pidä heräämis- ja nukkumaanmenoajat vakaina myös viikonloppuisin äläkä lyhennä unen kestoa.
- Nosta näyttö silmien tasolle ja pidä tunnin välein lyhyitä taukoja, joissa rentoutat niskan ja hartiat.
- Merkitse kalenteriin päivät, joina käytät kipulääkettä, ja näytä tämä lista lääkärillesi.
Usein kysytyt kysymykset
- Poistaako purentakisko päänsärkyni?
- Purentakiskolla pyritään vähentämään sitä kuormaa, jonka hampaiden yhteenpureminen aiheuttaa lihaksille. Jos kivustasi suuri osa on lihasperäistä, helpotusta voi ilmetä, mutta tämä ei ole hoitotakuu eikä se korvaa jännityspäänsäryn lääkehoitoa.
- Miten erotan jännityspäänsäryn migreenistä?
- Jännityspäänsärky on useimmiten molemminpuolinen, tylppä eikä estä liikkumista. Migreeni taas on yleensä toispuolinen ja jyskyttävä; siihen liittyy pahoinvointia sekä valon ja äänen arkuutta, ja se lisääntyy liikkeestä. Varman erottelun tekee lääkäri kliinisen tutkimuksen perusteella.
- Onko haitallista, jos käytän kipulääkettä säännöllisesti?
- Kipulääkkeiden jatkuva käyttö useampana kuin parina päivänä viikossa voi ajan myötä myötävaikuttaa kivun tihenemiseen. Sen sijaan että lisäisit käyttöä omin päin, kerro käyttötiheytesi lääkärille; myös päätös käytön vähentämisestä tehdään yhdessä lääkärin kanssa.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.