Mikä se on?
Migreeni on neurologinen sairaus, joka etenee toistuvina kohtauksina. Hoitamaton kohtaus voi kestää tunteja, joskus lähes kahdesta kolmeen vuorokautta. Kipu on useimmiten pään toisella puolella, sykkii pulssin tahtiin ja lisääntyy tavallisista liikkeistä, kuten kävelystä tai portaiden noususta.
Kohtaukseen liittyy pahoinvointia sekä valon ja äänen sietämättömyyttä. Ihminen haluaa olla liikkumatta pimeässä ja hiljaisessa huoneessa. Joillakin ilmaantuu ennen kipua näkökenttään välkkyviä viivoja, siksakkeja tai ohimenevää näön sumentumista; tätä kutsutaan auraksi ja se kestää yleensä alle tunnin.
Leikkauspiste hammaslääketieteen kanssa tulee tuntoradasta. Kasvojen ja hampaiden tunnon välittää sama hermo. Kun migreenikipu säteilee yläleukaan, ohimoon ja silmän seutuun, potilas tuntee kivun hampaassaan. Jos kliininen tutkimus ja testit eivät osoita hampaassa syytä, terveelle hampaalle ei tehdä peruuttamatonta toimenpidettä.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Perimä ja hermoston herkkyys
Migreeni liittyy suvuittain esiintyvään alttiuteen. Se, että aivojen kipu- ja tuntoradat vastaavat ärsykkeisiin tavallista matalammalla kynnyksellä, helpottaa kohtauksen käynnistymistä.
- 02
Uni, ateriat ja hormonimuutokset
Kohtauksen voi laukaista sekä unen lyheneminen että liika nukkuminen. Aterian väliin jättäminen, nestevajaus ja kuukautiskiertoon liittyvät hormonivaihtelut ovat usein raportoituja laukaisijoita.
- 03
Aistilliset ja ympäristön laukaisijat
Kirkas tai välkkyvä valo, voimakkaat hajut, melu ja ilmanpaineen vaihtelut käynnistävät kohtauksen joillakin ihmisillä. Laukaisijat vaihtelevat henkilöittäin, joten lista laaditaan aina yksilöllisesti.
- 04
Niskan ja puremalihasten kuormitus
Niskan ja puremalihasten viestit käsitellään aivorungossa samalla alueella kuin migreeniradat. Jatkuva lihasjännitys ei suoraan aiheuta kohtausta mutta voi olla kuorma, joka lisää kohtausten tiheyttä.
Miten se etenee?
- 1
Ennakko-oireiden vaihe
Tunteja, joskus vuorokauden ennen kohtausta voi esiintyä haukottelua, kovaa ruokahalua, levottomuutta, niskan jäykkyyttä tai voimakasta väsymystä.
- 2
Aura
Ei esiinny kaikilla. Näkökentässä voi olla välkkyviä viivoja tai sokea kohta, kädessä ja kielessä kihelmöintiä tai vaikeutta löytää sanoja; menee yleensä ohi tunnin kuluessa.
- 3
Kipuvaihe
Jyskyttävä kipu, pahoinvointi sekä valon ja äänen arkuus ovat selvät. Koska liike lisää kipua, ihminen haluaa käydä makuulle.
- 4
Toipuminen
Kivun mentyä voi jäädä noin vuorokauden kestävä uupumus, keskittymisvaikeus ja tunne täydestä päästä.
Miten sitä hoidetaan?
Migreeniä ei hoideta hammaslääketieteessä. Tässä tilanteessa hakeudutaan neurologian poliklinikalle. Muutaman viikon päänsärkypäiväkirja ennen vastaanottoa helpottaa arviota: kirjaa kohtauksen alkamiskellonaika, kesto, puoli, liitännäisoireet ja sinä päivänä käytetyt lääkkeet.
Neurologiassa on odotettavissa yksityiskohtainen esitietojen kysely ja neurologinen tutkimus; jos oirekuva ei ole tyypillinen tai löydöksiä on tullut lisää, voidaan pyytää kuvantaminen. Kohtauksen katkaisuun tähtäävä hoito ja kohtausten harventamiseen tähtäävä estohoito ovat eri päätöksiä. Lääkkeen valinta, annos ja käyttötiheys ovat lääkärin päätöksiä.
Hammaslääkärin rooli on huomata ja erottaa. Kipualueen hampaista arvioidaan elinvoimaisuus, purenta- ja koputustestien vasteet sekä röntgenkuvat. Jos hampaasta johtuvaa syytä ei löydy, juurihoitoa, juurenpään leikkausta tai poistoa ei oteta puheeksi ja sinut ohjataan neurologiaan. Jos taustalla on myös tapa purra hampaat yhteen, se käsitellään omana aiheenaan.
- Poikkeuksellisen äkillisesti alkava päänsärky, joka saavuttaa voimakkaimman vaiheensa hetkessä
- Ensimmäistä kertaa ilmaantuva aura tai yli tunnin kestävä neurologinen oire
- Päänsärkyyn liittyy kuume, niskajäykkyys tai tajunnan hämärtyminen
- Kivun kaava muuttuu, se voimistuu vähitellen tai alkaa ensimmäistä kertaa vanhemmalla iällä
Miten se ehkäistään?
- Vakiinnuta uni-, ateria- ja nesteytysrytmisi; pyri siihen, ettet jätä aterioita väliin.
- Pidä muutaman viikon ajan kohtauspäiväkirjaa ja selvitä omat laukaisijasi.
- Lepää kohtauksen aikana pimeässä ja hiljaisessa tilassa ja lopeta näytön katsominen.
- Seuraa niiden päivien määrää, joina käytät kipulääkettä, ja kerro lääkärillesi, jos määrä kasvaa.
Usein kysytyt kysymykset
- Voiko migreenikipua luulla hammassäryksi?
- Voi. Koska kasvojen ja hampaiden tunnon välittää sama hermo, migreenikipu voi tuntua ylätakahampaissa. Erottava seikka on se, että kipu tulee ja menee kohtauksina ja siihen liittyy pahoinvointia sekä valon ja äänen arkuutta. Hammasperäinen kipu taas liittyy yleensä kuumaan, kylmään tai puremiseen.
- Hampaastani ei löytynyt vikaa, miksi kipu silti tuntuu hampaassa?
- Paikka, jossa kipu tuntuu, ei välttämättä ole paikka, jossa ongelma on. Aivot voivat heijastaa samaa hermorataa pitkin tulevia viestejä viereisille alueille. Tällöin oikea askel ei ole terveen hampaan hoitaminen vaan päänsäryn vieminen neurologin arvioon.
- Ehkäiseekö purentakisko migreeniä?
- Purentakiskoa käytetään vähentämään hampaiden yhteenpuremisen aiheuttamaa lihaskuormaa; se ei ole hoito migreeniin itseensä. Jos sinulla on tapana purra hampaat yhteen, lihasperäinen lisäkipu voi vähentyä, mutta kohtausten estymistä ei ole odotettavissa. Migreenin hoitopäätöksen tekee neurologia.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.