Mikä se on?
Yläleuan poskiontelo on poskiluun alla sijaitseva ilmatila. Yläleuan poski- ja välihampaiden juuret ovat hyvin lähellä tämän tilan pohjaa; joillakin potilailla väliin jää vain paperinohut luu, toisilla luuta ei ole lainkaan. Kun juurenkärjen tulehdus tai ientaudista johtuva luukato ylittää tämän rajan, poskiontelon limakalvo tulehtuu.
Hammasperäinen poskiontelotulehdus eroaa tavallisesta poskiontelotulehduksesta muutamassa kohdassa. Se on yleensä toispuolinen, eikä se ala flunssan jälkeen vaan hiljaa. Erite ja hengitys voivat haista pahalta ja suussa voi olla itsepintainen paha maku. Eteenpäin kumartuessa paine kasvoissa lisääntyy; ylätakahampaat eivät tunnu arkoina yksitellen vaan yhtenä joukkona täyteläisinä ja arkoina.
Lähdehammas ei aina särje. Pitkään hiljaa ollut juurenkärjen tulehdus, keskeneräinen juurihoito tai vuosia sitten tehty toimenpide voi pitää tilannetta yllä. Siksi toistuvassa toispuolisessa poskiontelotulehduksessa on odotettavaa, että myös yläleuan hampaat arvioidaan.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Yläleuan hampaat, joissa on juurenkärjen tulehdus
Kuolleen tai keskeneräisesti juurihoidetun hampaan juurenkärkeen kertyvä tulehdus voi liuottaa luuta ja yltää poskiontelon pohjaan. Nämä hampaat ovat useimmiten kivuttomia; potilas tulee vastaanotolle pelkän nenäoireen kanssa.
- 02
Pitkälle edennyt ientauti
Kun yläleuan poskihampaiden ympärillä oleva luukato syvenee, ientaskun bakteerit tulevat lähelle poskiontelon pohjaa. Hampaan liikkuvuus ja ikenestä tuleva erite voivat viitata tähän reittiin.
- 03
Hammashoidon ja kirurgian jälkeen
Juuritäytemateriaalin kulkeutuminen poskionteloon, juurenkappaleen työntyminen sisään poiston yhteydessä sekä implantti- ja poskiontelon pohjan nostotoimenpiteet voivat vaikuttaa suoraan poskiontelon limakalvoon. Oire voi alkaa myös viikkoja toimenpiteen jälkeen.
- 04
Juurenkärkien läheisyys poskionteloon
Joillakin potilailla juurenkärjet työntyvät poskiontelon tilaan päin. Tällaisessa rakenteessa pienikin tulehdus siirtyy helposti poskionteloon; suhde voidaan nähdä etukäteen hoitoa edeltävällä kuvantamisella.
Miten se etenee?
- 1
Lähteen hiljainen vaihe
Hampaassa on tulehdus, mutta oiretta ei ole. Löydös huomataan useimmiten muusta syystä otetusta kuvasta.
- 2
Poskiontelon limakalvon paksuuntuminen
Alkaa toispuolinen täyteläisyys, limavaluma nenänielussa ja epämääräinen paine ylätakahampaissa. Kipu ei ole vielä selvä.
- 3
Tulehduksen täyttämä poskiontelo
Nenän tukkoisuus, pahanhajuinen erite ja paha maku suussa nousevat etualalle. Eteenpäin kumartuminen ja hyppiminen lisäävät oiretta.
- 4
Toistuva kulku
Lääkehoidolla oire väistyy, ja koska lähdehammas on paikallaan, se palaa jonkin ajan kuluttua. Muutaman kerran vuodessa uusiutuva toispuolinen poskiontelotulehdus tuo tämän mahdollisuuden mieleen.
Miten sitä hoidetaan?
Diagnoosi rakentuu kliinisen tutkimuksen lisäksi kuvantamisen varaan. Panoraamakuva ei näytä juuren ja poskiontelon suhdetta riittävästi; kartiokeilatietokonetomografia tuo esiin sekä lähteen että poskiontelon täyttymisen. Korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärin tähystystutkimus täydentää tätä tietoa.
Hammaslääkärin työ on ottaa lähde käsittelyyn. Hampaan tilanteen mukaan suunnitellaan juurihoito, juurenkärjen leikkaus tai poisto; jos hammas poistetaan, samalla käynnillä tarkistetaan, jäikö suun ja poskiontelon välille yhteys. Poskiontelon oma hoito ei kuulu hammaslääkärin alaan.
Poskionteloon kohdistuva hoito kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärille; nenän sisäiset lääkkeet, huuhtelut ja tarpeelliseksi katsotuilla potilailla tähystystoimenpide arvioidaan tämän otsikon alla. Nämä kaksi hoitoa suunnitellaan useimmiten yhdessä. Jos hoidetaan vain poskiontelo, oireen uusiutuminen on odotettavissa, koska lähde jää paikalleen.
- Silmäluomen ja silmän ympäryksen turvotus ja punoitus
- Näön sumeneminen, kaksoiskuvat tai silmän liikkeiden rajoittuminen
- Korkean kuumeen kanssa nopeasti lisääntyvä toispuolinen kasvokipu ja turvotus
- Kova päänsärky, niskajäykkyys tai tajunnan hämärtyminen
Miten se ehkäistään?
- Älä jätä yläleuan takahampaiden juurenkärkitulehduksia venymään; se että ne ovat hiljaisia, ei tarkoita ettei hoitoa tarvita.
- Käytä keskeneräiset juurihoidot loppuun ja käy kontrollikuvissa niin usein kuin hammaslääkärisi suosittelee.
- Ientaudissa seurataan yläleuan poskihampaiden ympärillä olevaa luukatoa; älä laiminlyö säännöllistä ienhoitoa.
- Kerro toispuolisesta ja toistuvasta poskiontelotulehduksesta myös hammaslääkärillesi; yhteys näiden kahden alan välille syntyy tämän tiedon avulla.
Usein kysytyt kysymykset
- Minulla ei ole hammassärkyä, voiko poskiontelotulehdukseni silti olla hampaasta?
- Voi olla. Lähdehammas on useimmiten kivuton; juurenkärjen tulehdus voi olla pitkään hiljaa. Se, että oire on toispuolinen, että erite haisee ja että tilanne uusiutuu hoidosta huolimatta, ovat löydöksiä, joiden vuoksi myös yläleuan hampaat on tutkittava.
- Riittääkö panoraamakuva näyttämään tämän?
- Useimmiten ei riitä. Panoraamakuvassa juurenkärjet ja poskiontelon pohja menevät päällekkäin, eikä niiden suhde näy selvästi. Kartiokeilatietokonetomografia näyttää lähteen ja poskiontelon täyttymisen erikseen, ja siksi se on tässä tilanteessa käytetympi.
- Meneekö poskiontelotulehdus ohi, jos lähdehammas hoidetaan?
- Kun lähde poistuu, oireiden väistyminen on odotettavissa; poskionteloon asettunut tulehdus voi kuitenkin vaatia myös oman hoitonsa. Siksi korvalääkärin kontrolli jää useimmiten osaksi suunnitelmaa hammashoidon jälkeen.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.