Mitä se tarkoittaa?
Terveen hampaan sisällä ei ole vapaata ilmaa. Reiän alle, reunoiltaan vuotavan paikan tyhjään tilaan, halkeaman sisään tai vaillinaisesti täytettyyn juurikanavaan voi sen sijaan jäädä pieni ilmatasku. Lentokoneen noustessa ulkoinen paine laskee ja taskun ilma laajenee; laskeutumisessa tai sukellettaessa syvemmälle tapahtuu päinvastoin ja ilma puristuu kokoon. Tämä tilavuuden heittely painaa tulehtunutta hampaan hermoa. Ilmiötä kutsutaan nimellä barodontalgia.
Tämän säryn erottaa muista sen laukaisija: ei kuuma, kylmä eikä pureminen vaan pelkkä paineen muutos. Toinen erottava seikka on se, missä lennon vaiheessa särky tulee. Nousun aikana alkavaa särkyä kuvataan useammin hampaissa, joiden elinvoima on menetetty tai menettämässä; laskeutumisessa alkava särky taas viittaa elävään mutta tulehtuneeseen hampaan hermoon. Tämä ero ei yksin riitä diagnoosiin, mutta se kertoo hammaslääkärille, mistä katsoa.
Myös se, kuinka moni hammas särkee, ohjaa etsintää. Jos särkee vain yksi hammas, syy on todennäköisesti juuri siinä hampaassa. Jos taas useampi saman puolen ylätakahammas särkee yhtä aikaa ja tunnet poskessa painetta ja nenässä tukkoisuutta, syy voi olla poskiontelossa eikä hampaassa. Se, että särky menee lennon jälkeen kokonaan ohi, ei tarkoita, ettei mitään ollut; särky on voinut vaieta siksi, että paine on tasaantunut.
Paineen myötä ilmaantuvan säryn taustalla on useimmiten ongelma, jota ei ole huomattu maan pinnalla. Alla olevat kohdat eivät ole todennäköisyysjärjestyksessä; ne kertovat, mitä syitä hammaslääkäri erottelee tutkimuksella ja röntgenkuvalla.
Mahdolliset syyt
Mikä auttaa kotona?
- Kirjaa ylös, missä lennon vaiheessa särky alkoi, mikä hammas särki ja kuinka kauan särky jatkui laskeutumisen jälkeen; nämä kolme tietoa ohjaavat vastaanotolla jo ennen röntgenkuvaa.
- Jos jokin hampaasi on äskettäin särkenyt, sen paikka on lohjennut tai hoito on jäänyt kesken, käy tarkastuttamassa se ennen lentoa tai sukellusta; maan pinnalla hiljainen hammas ei välttämättä pysy hiljaa paineen alla.
- Älä murskaa aspiriinia tai vastaavaa tablettia särkevän hampaan päälle; se aiheuttaa ikeneen kemiallisen palovamman eikä poista särkyä.
- Jos särky alkaa lennon aikana, älä purista leukojasi yhteen äläkä pureskele sillä puolella; puristaminen lisää särkyä hampaassa, joka on jo valmiiksi paineen alla.
- Jos särky ei mene ohi laskeutumisen jälkeen vaan voimistuu tuntien kuluessa
- Jos särkevän hampaan ympärillä on turvotusta ikenessä tai kasvoissa
- Jos mukaan tulee kuume, voimattomuus tai vaikeus saada suuta auki
- Jos hampaasta tai paikasta on lohjennut pala lennon tai sukelluksen aikana
- Jos ylähampaiden särkyyn liittyy painetta silmän alla ja toispuolinen pahanhajuinen erite nenästä
Usein kysytyt kysymykset
- Pitääkö minun käydä hammaslääkärissä ennen lentoa?
- Jos sinulla ei ole oireita, pelkkä lento ei ole syy tarkastukseen. Jos jokin hammas on kuitenkin äskettäin särkenyt, vihloo kuumasta tai kylmästä, sen paikka on lohjennut tai hoito on jäänyt kesken, se kannattaa katsottaa ennen matkaa. Paineen vaihtelu ei synnytä uutta vauriota; se tekee olemassa olevasta tuntuvan. Jos olet menossa sukeltamaan ja sinulle on äskettäin tehty hampaan poisto tai muu toimenpide, kerro sen ajankohta hammaslääkärillesi; ratkaisu riippuu hampaan ja alueen tilanteesta.
- Särky loppui laskeutumisen jälkeen, pitääkö se silti tutkituttaa?
- Kannattaa tutkituttaa. Säryn loppuminen paineen tasaannuttua on odotettavaa eikä tarkoita, että syy olisi korjaantunut itsestään. Sama hammas voi särkeä uudelleen seuraavalla lennolla. Tutkimus ja röntgenkuva paljastavat useimmiten reiän, jota ei näe silmällä, reunoiltaan vuotavan paikan tai juurihoidossa tyhjäksi jääneen osan.
- Voiko särky tulla poskiontelosta?
- Voi. Ylätakahampaiden juuret ovat lähellä poskiontelon pohjaa, ja poskiontelon paineen vaihtelu voi heijastua näihin hampaisiin särkynä. Ero löytyy yleensä tästä: poskiontelosta lähtevässä kivussa ei särje yksi hammas vaan useampi saman puolen ylähammas yhtä aikaa, ja mukana on nenän tukkoisuus. Hampaasta lähtevä särky taas keskittyy yhteen hampaaseen. Lopullisen eron tekee tutkimus ja tarvittaessa kuvantaminen.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.