Mikä se on?
Primaari herpeettinen gingivostomatiitti on suun tilanne, joka syntyy, kun herpes simplex -virus kohdataan ensimmäisen kerran. Sitä esiintyy useimmiten kuuden kuukauden ja viiden vuoden ikäisillä lapsilla; se voi kehittyä myös nuorilla ja aikuisilla, jotka eivät ole kohdanneet virusta lapsuudessa. Kaikilla viruksen kohtaavilla tämä tilanne ei kehity, sillä suurimmalla osalla ensitartunta menee ohi oireetta.
Oireisessa muodossa alkavat ensin kuume, levottomuus ja ruokahaluttomuus. Parin päivän kuluessa suuhun ilmaantuu suuri määrä pieniä rakkuloita; ne puhkeavat nopeasti ja muuttuvat kellertävänvalkoisen pohjan ja punaisten reunojen haavoiksi. Haavoja voi olla kielessä, kitalaessa, posken ja huulen sisäpinnalla ja nielun suulla. Ikenet muuttuvat kirkkaan punaisiksi, turvonneiksi ja koskettaessa vuotaviksi; mukana on pahanhajuinen hengitys ja lisääntynyt kuolaaminen, ja leuan alla olevat imusolmukkeet voivat suurentua.
Perheiden tavallinen erehdys on yhdistää tämä tilanne hampaiden puhkeamiseen. Hampaan puhkeaminen voi aiheuttaa rajoittunutta punoitusta ja levottomuutta puhkeavan hampaan ympärillä; korkean kuumeen kanssa esiintyvää, suuhun laajalle levinnyttä lukuisten haavojen tilaa siitä ei ole odotettavissa. Tilanne rajoittaa useimmiten itse itsensä ja paranee kymmenestä neljääntoista päivään arpea jättämättä. Varsinainen ongelma ei ole paranemisen kesto vaan se, että veden ja ravinnon saanti vähenee kivun vuoksi tänä aikana.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Ensimmäinen kohtaaminen viruksen kanssa
Tilanne kehittyy, kun herpes simplex -virus tulee elimistöön ensimmäisen kerran. Ensitartunnan jälkeen virus jää hermosolmukkeeseen ja voi myöhemmillä ikävuosilla uusiutua huulessa huuliherpeksenä; sama laaja tilanne ei toistu.
- 02
Tarttuminen kosketuksen ja syljen välityksellä
Tartunta tapahtuu, kun aktiivista huuliherpestä sairastava suutelee lasta, syljen välityksellä sekä yhteisistä tuteista, tuttipulloista, laseista tai leluista. Tartuntoja on raportoitu myös oireettomilta viruksen kantajilta.
- 03
Ympäristöt, joissa ollaan yhdessä
Päiväkodin kaltaisissa ympäristöissä läheinen kontakti ja yhteisten tavaroiden käyttö ovat tavallisia. Siksi pienissä ikäryhmissä voi esiintyä kausittaista lisääntymistä, ja tilanne voi ilmaantua lyhyin välein useammalle samassa ympäristössä olevalle lapselle.
- 04
Jaksot, joina vastustuskyky on heikko
Toisen infektion jälkeen tai vastustuskykyä heikentävän hoidon aikana tilanne voi olla vaikeampi ja paraneminen pitkittyä. Tällöin seuranta toteutetaan yhdessä lasta hoitavan lääkärin kanssa.
Miten se etenee?
- 1
Ennakko-oireiden vaihe
Kuume, levottomuus, ruokahaluttomuus ja epämukavuus nieltäessä kestävät pari päivää. Tässä vaiheessa suussa ei välttämättä vielä näy selvää haavaa, ja siksi ajatellaan jotakin muuta infektiota.
- 2
Rakkula- ja haavavaihe
Suuhun ilmaantuu lukuisia pieniä rakkuloita, jotka puhkeavat nopeasti haavoiksi, ja ikenet ovat turvonneet ja vuotavat verta. Tämä on vaihe, jossa kipu on voimakkainta ja syöminen ja juominen vähäisintä, ja se kestää kolmesta viiteen päivää.
- 3
Väistyminen
Uusia haavoja ei tule, olemassa olevien reunat alkavat korjaantua ja kuume laskee. Lapsen yleisvointi kohenee selvästi ja nesteen saanti helpottuu.
- 4
Paraneminen ja sen jälkeinen aika
Haavojen sulkeutuminen kymmenestä neljääntoista päivään arpea jättämättä on odotettavaa. Koska virus jää elimistöön, se voi myöhemmin uusiutua huulessa huuliherpeksenä; tämä laaja tilanne ei sen sijaan toistu.
Miten sitä hoidetaan?
Tässä tilanteessa hoidon päätavoite on lievittää kipua ja pitää lapsen nesteen saanti käynnissä. Hammaslääkäri tunnistaa tilanteen, erottaa sen siihen sekoittuvista tilanteista, kuten hampaiden puhkeamisesta ja aftasta, ja opastaa suun hoidossa ja ravitsemuksessa. Kuumelääkkeen ja kipulääkkeen valinta ja annos ovat lasta hoitavan lääkärin päätös; lisäksi muistutetaan, ettei lapsille tule antaa asetyylisalisyylihappoa.
Myös päätös viruslääkkeestä kuuluu lastenlääkärille. Näiden lääkkeiden on raportoitu voivan lyhentää kestoa, kun ne aloitetaan oireiden alkamista seuraavien ensimmäisten päivien aikana; kaikille lapsille niitä ei katsota tarpeellisiksi. Suuhun laitettavien puuduttavien geelien käyttöä omin päin ei suositella pienillä lapsilla, koska ne voivat johtaa nielemisvaikeuteen ja annosongelmiin.
Kotona tehtävistä asioista tärkein on nesteen saannin helpottaminen. Viileä vesi, pehmeät ja kylmät ruoat sekä maustamaton jogurtti ovat vaihtoehtoja, jotka menevät useimmiten helpommin alas; happamat, suolaiset, mausteiset ja kovat ruoat kirvelevät haavaa. Hampaiden harjaamista ei jätetä kokonaan pois kivun vuoksi, vaan sitä jatketaan varovasti pehmeällä harjalla. Jos lapsi kieltäytyy juomasta tai virtsan määrä on vähentynyt, tilanteen arviointia ei jatketa kotona.
- Jos lapsi kieltäytyy juomasta, virtsaa on vähemmän tai itkiessä ei tule kyyneleitä
- Jos lapsi on tavallista uneliaampi ja häntä on vaikea herättää
- Jos korkea kuume kestää yli kolme vuorokautta tai hengittäminen on vaikeaa
- Jos haavat ovat levinneet silmän ympärille tai silmässä on punoitusta ja vuotoa
Miten se ehkäistään?
- Aktiivista huuliherpestä sairastavien aikuisten ei tule suudella vauvoja ja pieniä lapsia.
- Älä anna lasten jakaa keskenään suuhun meneviä tavaroita, kuten tutteja, tuttipulloja, laseja ja ruokailuvälineitä.
- Sairauden aikana lapsen on hyvä olla menemättä päiväkotiin sekä itsensä että muiden lasten vuoksi.
- Pese kädet, jotka ovat koskettaneet haavoja; viruksen kulkeutuminen silmään tai sormeen voi aiheuttaa omia ongelmiaan.
Usein kysytyt kysymykset
- Voivatko lapseni suun haavat johtua hampaiden puhkeamisesta?
- Hampaiden puhkeamisen aika voi tuoda levottomuutta, kuolaamisen lisääntymistä ja rajoittunutta punoitusta puhkeavan hampaan päällä. Kuumeen kanssa esiintyviä, suuhun laajalle levinneitä lukuisia haavoja ja verta vuotavia turvonneita ikeniä ei sillä selitetä. Kun tällainen tilanne nähdään, lapsi on vietävä tutkittavaksi ja erottelun tekee hammaslääkäri tai lääkäri.
- Tarttuuko se sisarukseen tai meihin?
- Tarttuminen on mahdollista. Virus siirtyy syljen välityksellä ja suorassa kosketuksessa; riski jatkuu koko haavaisen jakson ajan. Yhteisten tavaroiden käytön estämistä, käsihygieniaa ja suutelun rajoittamista suositellaan tänä aikana. Niillä, jotka ovat aiemmin kohdanneet viruksen, samaa laajaa tilannetta ei nähdä, mutta huulessa voi ilmaantua uusiutuma huuliherpeksenä.
- Voiko tämä tilanne toistua?
- Sen uusiutumista laajassa muodossaan ei ole odotettavissa, koska kyseessä on ensitartunnan tilanne. Koska virus jää hermosolmukkeeseen, se voi tulevina vuosina uusiutua huulen reunassa huuliherpeksenä. Huuliherpes on rajatumpi tilanne; sen esiintymistä kuumeen, laajojen suun haavojen ja verta vuotavien ikenien kanssa ei ole odotettavissa.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.