Mitä se tarkoittaa?
Jyskytys tarkoittaa, että kipu tulee ja menee sydämen lyöntien tahdissa. Migreenityyppisessä kivussa tämä jyskytys asettuu pään toiselle puolelle, kestää tunteja ja lisääntyy kävellessä ja portaita noustessa; mukana on valon, äänen ja hajujen häiritsevyys sekä pahoinvointi. Kohtauksen loputtua kipu häviää kokonaan eikä väleihin jää oireita.
Hampaasta lähtevä kipu käyttäytyy toisin. Sen laukaisee jokin ärsyke, kuten kylmä, kuuma tai pureminen, se lisääntyy kyseistä hammasta koskettaessa ja sen paikka on niin tarkka, että sen voi osoittaa sormella. Valon häiritsevyys, pahoinvointi ja kyvyttömyys liikkua kivun aikana eivät ole odotettavissa hampaasta lähtevässä kivussa. Tämä erottelu on tärkeä, koska kohtauksen aikana terveet hampaat voivat tuntua kipeiltä ja esiin voi nousta tarpeeton juurihoito tai poisto.
Nämä kaksi tilannetta eivät sulje toisiaan pois. Yläleuan hampaissa tuntuva kipu voi liittyä päänsärkykohtaukseen; toisaalta puremalihasten jännitys ja yöllinen puristaminen voivat vaikuttaa kohtausten tiheyteen. Siksi arviota ei tehdä vain toiseen suuntaan: tutkitaan sekä hampaat ja puremalihakset että selvitetään päänsäryn oma kaava.
Toispuolisen jyskyttävän päänsäryn taustalla voi olla useita erilaisia tilanteita; erottelun ratkaisevat kohtauksen kesto, siihen liittyvät löydökset ja se ikä, jolloin kipu alkoi ensimmäisen kerran. Alta löydät ne aiheet, joihin tämä kuvaus useimmin viittaa.
Mahdolliset syyt
Mikä auttaa kotona?
- Kirjaa ylös kohtauksen päivä, kesto, kumpi puoli oli kyseessä ja mikä sitä ennen muuttui, kuten uni, ateriat tai kuukautiskierto; tämä muistiinpano nopeuttaa arviota eniten.
- Kohtauksen aikana lepääminen pimeässä ja hiljaisessa huoneessa voi vähentää voimakkuutta; pysy poissa näytön ja melun ääreltä, kunnes kipu menee ohi.
- Rajoita kipulääkkeen käyttö muutamaan päivään viikossa; tiheä käyttö voi osaltaan pitää kipua yllä.
- Älä tee kohtauksen aikana pysyviä päätöksiä hampaidesi suhteen; arvioi kivun paikka uudelleen, kun kohtaus on mennyt ohi.
- Jos kipu on kovin koskaan kokemasi päänsärky ja saavutti huippunsa sekunneissa
- Jos kipuun liittyy kuumetta, niskajäykkyyttä tai tajunnan hämärtymistä
- Jos sinulla on puhehäiriö, toispuolinen heikkous, kasvojen roikkumista tai näön menetystä
- Jos kyseessä on päänsärky, joka alkoi ensimmäisen kerran yli 50-vuotiaana
- Jos kipu lisääntyy selvästi yskiessä, ponnistaessa tai kumartuessa
Usein kysytyt kysymykset
- Miten tiedän, onko kyseessä migreeni vai hammassärky?
- Hyödyllisin erottelu liittyy ärsykkeeseen. Hampaasta lähtevän kivun laukaisee kylmä, kuuma tai pureminen, ja se lisääntyy kyseistä hammasta koskettaessa. Migreenityyppinen kipu alkaa ilman tällaista ärsykettä, kestää tunteja, pahenee valosta ja äänestä ja aiheuttaa pahoinvointia. Varmaa erottelua varten hammaslääkäri tutkii asian röntgenkuvalla ja hampaan elävyyttä mittaavilla testeillä; jos hampaasta ei löydy löydöstä, siihen ei kajota.
- Hampaisiini sattuu päänsärkykohtauksen aikana, onko se tavallista?
- Kasvoista ja hampaista tulevat tuntoviestit ja päänsärkyä välittävät hermoradat käyttävät aivoissa yhteisiä väliasemia. Siksi kohtauksen aikana yläleuan hampaissa voi tuntua kipua tai vihlontaa; kohtauksen loputtua myös tämä tuntemus väistyy. Jos hampaassa ei ole reikää, murtumaa tai tulehduksen merkkejä, tätä tuntemusta ei yksinään pidetä perusteena juurihoidolle tai poistolle.
- Meneekö tämä kipu ohi hammashoidolla?
- Migreenityyppisen päänsäryn diagnoosi ja lääkehoito kuuluvat neurologialle; sen ei ole odotettavissa menevän ohi hammashoidolla. Hammaslääkärin osuus on toisaalla: erottaa, onko kipu hampaasta lähtöisin, käsitellä tilanteeseen liittyvät tekijät kuten puristaminen ja puremalihasten kipu ja estää tarpeettoman toimenpiteen tekeminen terveeseen hampaaseen.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.