Mikä se on?
Jättisoluarteriitti on tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu keskikokoisten ja suurten valtimoiden seinämään. Koska se vaikuttaa useimmiten ohimon alueen läpi kulkevaan valtimoon, siitä käytetään myös nimeä ohimovaltimotulehdus. Sitä esiintyy lähes yksinomaan yli viisikymmenvuotiailla, ja yleisyys kasvaa iän myötä.
Tulehdus paksuntaa suonen seinämää ja suonen läpi kulkeva verenvirtaus kapenee. Kudos, jonka verenkierto on vähentynyt, alkaa kipeytyä työskennellessään. Koska puremalihakset tarvitsevat työtä tehdessään enemmän verta, ne väsyvät muutaman suupalan jälkeen, kipeytyvät ja rauhoittuvat tauolla. Tätä kutsutaan leukaklaudikaatioksi, ja se on yksi sairauden varhaisista oireista.
Hammasklinikkaa koskettava kohta on tämä: potilas voi tulla hammaslääkärille luullen tätä leukanivel- tai hammasvaivaksi. Jos tulehdus kohdistuu saman verisuoniverkon haaroihin, jotka huolehtivat näköhermon verenkierrosta, voi kehittyä näön menetys, eikä tämä menetys useimmiten palaudu. Siksi epäilyn herättävässä tilanteessa ei menetetä päivääkään.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Puolustusjärjestelmä kohdistuu verisuonen seinämään
Puolustussolut kerääntyvät verisuonen seinämään ja synnyttävät siihen tulehduksen. Seinämä paksuuntuu ja suonen sisäontelo kapenee. Sairauden oireet ovat tämän kapenemisen seurausta.
- 02
Korkea ikä
Sairaus on hyvin harvinainen alle viisikymmenvuotiailla, ja yleisyys on suurimmillaan noin seitsemänkymmenen vuoden iässä. Siksi samaa ohimokipua ei arvioida yhtä painavana nuorella ja iäkkäällä potilaalla.
- 03
Yhteys polymyalgia rheumaticaan
Aamuisin selvä jäykkyys ja kipu hartioiden ja lonkkien seudussa esiintyy usein samalla henkilöllä tämän sairauden kanssa. Jos sinulla on tällainen vaiva, kerro siitä lääkärillesi erikseen.
- 04
Alttius ja ympäristötekijät
Sairauden tarkkaa syytä ei tiedetä. Perinnöllisen alttiuden ja joidenkin ympäristön laukaisijoiden ajatellaan vaikuttavan yhdessä. Se ei ole seurausta mistään, minkä ihminen on tehnyt väärin.
Miten se etenee?
- 1
Yleisoireet
Väsymys, ruokahaluttomuus, laihtuminen, lievä kuume ja yöhikoilu voivat jatkua viikkoja. Tässä vaiheessa oirekuva ei näytä tälle sairaudelle ominaiselta.
- 2
Pään ja leuan oireet
Mukaan tulee uudenlainen ohimokipu, päänahan arkuus hiuksia kammatessa ja leuan väsyminen pureskellessa. Ohimon valtimo voi tuntua aralta ja paksuuntuneelta.
- 3
Silmän varoitus
Toisessa silmässä voi olla lyhytkestoinen näön menetys, sumeutta tai kaksoiskuvia. Vaikka oire olisi mennyt ohi, se ei ole odotettavaa; arvio tarvitaan samana päivänä.
- 4
Pysyvä näön menetys
Jos arvio viivästyy, näköhermon verenkierto voi häiriintyä, eikä syntyneen näön menetyksen palautumista ole odotettavissa. Varhaisen hakeutumisen tarkoitus on, ettei tähän vaiheeseen jouduta.
Miten sitä hoidetaan?
Tässä tilanteessa hakeudutaan reumatologian poliklinikalle. Jos aikaa ei löydy saman päivän sisään, mennään päivystykseen. Arviota ei siirretä ensi viikkoon. Jos näkemisessä on jotain vaivaa, päivystykseen mennään viivyttelemättä. Jättisoluarteriitin diagnoosia ei tehdä hammaslääketieteessä eikä sitä hoideta hammaslääketieteessä.
Siellä on odotettavissa tulehdustasoa mittaavat verikokeet, ohimovaltimon ultraäänitutkimus ja tarvittaessa tutkimus, jossa valtimosta otetaan pieni koepala. Jos epäily on vahva, tulehdusta hillitsevä hoito voidaan aloittaa jo ennen kuin tutkimukset ovat valmiit. Näiden tutkimusten määrääminen, tulkinta ja hoidon aloittaminen kuuluvat asiaa hoitavalle lääkärille.
Hammaslääkärin rooli on huomata ja ohjata eteenpäin. Yli viisikymmenvuotiaalla vasta alkanut ohimokipu ja leuan väsyminen pureskellessa eivät ole tilanne, jota käsitellään tavallisena puremalihaskipuna ja seurataan purentakiskolla. Jos nämä löydökset nähdään tutkimuksessa yhdessä, potilas ohjataan samana päivänä asianmukaiseen yksikköön.
- Toisen silmän äkillinen tai lyhytkestoinen näön menetys, sumeus tai kaksoiskuvat
- Yli viisikymmenvuotiaalla vasta alkanut, epätavallinen ohimokipu
- Ohimossa tuntuu arka, paksuuntunut ja kosketuksesta kipeä verisuoni
- Leuan väsymiseen pureskellessa liittyy kuumetta, väsymystä tai laihtumista
Miten se ehkäistään?
- Tätä sairautta ei voi ehkäistä; suojautuminen tarkoittaa oireen tunnistamista varhain ja hakeutumista viivyttelemättä.
- Älä pidä tavanomaisena päänsärkyä tai ohimokipua, joka alkaa ensimmäistä kertaa viidenkymmenen ikävuoden jälkeen.
- Merkitse muistiin, jos leukasi väsyy pureskellessa ja helpottaa tauolla, ja kerro siitä lääkärillesi.
- Ilmoita samana päivänä jokaisesta näköön liittyvästä häiriöstä, vaikka se olisi ollut lyhyt ja mennyt ohi.
Usein kysytyt kysymykset
- Leukani väsyy pureskellessa, onko tämä aina vakava sairaus?
- Ei. Yleisin syy pureskellessa väsymiselle on puremalihasten ylikuormitus, ja se on rauhallinen tilanne. Jos olet kuitenkin yli viisikymmenvuotias, oire on juuri alkanut ja mukana on ohimokipua, väsymystä tai näköoireita, arvio tarvitaan samana päivänä. Erottelun tekevät kliininen tutkimus ja verikokeet.
- Mikä erottaa ohimokipuni jännityspäänsärystä?
- Jännityspäänsärky on yleensä molemminpuolinen, tuttu jo vuosien takaa ja tuntuu tylppänä puristuksena. Jättisoluarteriitissa kipu on vasta alkanut, useimmiten toispuolinen, päänahka voi olla kosketusarka ja mukana voi olla leuan väsyminen pureskellessa. Tätä yhdistelmää ei jäädä odottamaan vaan se arvioidaan.
- Voiko hammaslääkäri määrätä tutkimuksia tähän sairauteen?
- Ei. Näiden tutkimusten määrääminen ja hoidon aloittaminen tuloksen perusteella kuuluvat asiaa hoitavalle lääkärille. Hammaslääkärin tehtävä on huomata löydös ja kertoa se selkeästi sinulle ja sille yksikölle, johon hän ohjaa sinut. Siksi vastaanotolla kysytyt kysymykset iästä, näöstä ja yleisvoinnista eivät ole pelkkää muodollisuutta.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.