Mikä se on?
Aivohalvauksessa aivokudoksen verenkierto häiriintyy äkillisesti. Päämuotoja on kaksi: verisuonen tukkeutuminen hyytymästä sekä verisuonen repeäminen ja vuotaminen. Molemmat voivat alkaa ulospäin samoilla oireilla; kumpi on kyseessä, selviää vasta sairaalassa aivojen kuvantamisella, ja hoitopolku muuttuu tämän erottelun mukaan täysin.
Sille, että tämä aihe on hammasklinikan tietosivuilla, on konkreettinen syy. Kasvojen toisen puolen veltostumisesta, puheen puuroutumisesta ja suun seudun äkillisestä puutumisesta saatetaan kertoa ensin hammaslääkärille. Oireet voivat alkaa myös odotushuoneessa tai hoitotuolissa. Siksi tilanteen tunnistaminen on klinikan tiimin vastuulla.
Aika on tässä yhtä ratkaiseva kuin hoito itse. Aivosoluja menetetään minuuteissa, ja aika, jonka kuluessa liuotuslääkettä tai toimenpiteitä voidaan käyttää, on lyhyt. Oireen alkamiskellonaikaa käytetään suoraan sairaalassa tehtävässä päätöksessä. Vaikka oireet menisivät ohi itsestään, arvio on silti tarpeen.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Verisuonen tukkeutuminen hyytymästä
Sydämestä tai kaulavaltimoista irronnut hyytymä voi tukkia aivovaltimon. Niillä, joilla on sydämen rytmihäiriö, tätä mekanismia selvitetään erityisesti, ja ehkäisysuunnitelma tehdään sen mukaan.
- 02
Verisuonen seinämän vaurioituminen ajan myötä
Korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli ja tupakointi kuluttavat verisuonen seinämää. Ahtautunut ja kovettunut suoni tukkeutuu ja repeää herkemmin.
- 03
Verisuonen repeäminen ja vuoto
Hallitsematon korkea verenpaine, suonen seinämän pullistumat ja verenohennuslääkkeiden käyttö ovat vuotoisen aivohalvauksen tunnettu tausta. Tässä muodossa hoitopolku on täysin toinen kuin tukoksessa.
- 04
Riskiä lisäävät pysyvät tekijät
Korkea ikä, suvussa esiintynyt aivohalvaus, liikkumaton elämäntapa, ylipaino ja hoitamaton uniapnea lisäävät riskiä. Osaan näistä voi vaikuttaa, ja siksi ne otetaan ehkäisyn kohteeksi.
Miten se etenee?
- Tyyppi 1
Verisuonen tukoksesta johtuva aivohalvaus
Syntyy, kun aivovaltimo tukkeutuu hyytymästä, ja on yleisin muoto. Soveltuvalla potilaalla tulevat varhaisessa vaiheessa ajankohtaisiksi hoidot, joilla hyytymä pyritään avaamaan.
- Tyyppi 2
Aivoverenvuodosta johtuva aivohalvaus
Syntyy, kun suoni repeää ja veri täyttää aivokudosta. Mukana voi olla kova päänsärky ja nopeasti heikkenevä tajunta; hoitolinja on täysin erilainen.
- Tyyppi 3
Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
Oireet menevät itsestään ohi minuuteissa tai tunneissa. Se ei ole rauhoittava vaan varoittava merkki; koska se viittaa lähiaikojen todelliseen aivohalvausriskiin, sitä ei saa sivuuttaa.
- Jälkitila
Suun terveys aivohalvauksen jälkeen
Koska käden toiminta ja nieleminen voivat häiriintyä, suun puhdistus vaikeutuu. Puhdistuksen jatkaminen on tärkeää sekä suun terveyden että keuhkoinfektion riskin kannalta.
Miten sitä hoidetaan?
Hammaslääkärillä ei ole tässä hoitavaa roolia. Kun kasvot veltostuvat äkillisesti, puhe puuroutuu tai käsi heikkenee, ainoa tehtävä asia on soittaa heti numeroon 112. Potilasta ei lähetetä matkaan omalla autolla, ei jäädä odottamaan menisikö se ohi eikä hänelle anneta suun kautta mitään, ei edes vettä. Klinikalla tehdään seuraavaa: tunnistetaan tilanne, kirjataan oireen alkamiskellonaika, pidetään potilas turvallisessa asennossa ja välitetään nämä tiedot ensihoidolle.
Sairaalassa tehdään neurologinen arvio ja aivojen kuvantamisella erotetaan tukos ja vuoto toisistaan. Tukoksesta johtuvassa aivohalvauksessa tulevat olosuhteiden salliessa ajankohtaisiksi hyytymää liuottava lääke tai hyytymän poisto toimenpiteellä. Vuotoisessa aivohalvauksessa polku on täysin toinen. Koska lääkkeen antaminen ilman tätä erottelua voi olla haitallista, sairaalan ulkopuolella ei anneta mitään lääkettä.
Ensivaiheen jälkeen alkavat seuranta aivohalvausyksikössä, syyn selvittely ja kuntoutus. Toisen aivohalvauksen ehkäisemiseksi verenpaine, sydämen rytmi ja veriarvot saatetaan tasapainoon. Hammashoitojen ajoitusta ja verenohennuslääkitystä koskevat päätökset tehdään yhdessä hoitavan lääkärin kanssa; kerro tästä ehdottomasti myös hammaslääkärillesi.
- Kasvojen toinen puoli veltostuu äkillisesti, suu vetää hymyillessä toiselle sivulle
- Toisessa kädessä tai jalassa on äkillistä heikkoutta, käsi ei pysy ylhäällä
- Puhe puuroutuu, sanat eivät löydy tai et ymmärrä puhetta
- Äkillinen näön menetys, kaksoiskuvat, tasapainon menetys tai ennennäkemättömän voimakas, yhtäkkiä alkava päänsärky
Miten se ehkäistään?
- Älä laiminlyö verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin seurantaa; älä lopeta käyttämiäsi lääkkeitä omin päin.
- Tupakoinnin lopettaminen laskee aivohalvausriskiä selvästi; kysy lääkäriltäsi tukea lopettamiseen.
- Jos sinulla on sydämen rytmihäiriö tai käytät verenohennuslääkettä, kerro siitä myös hammaslääkärillesi; toimenpidesuunnitelma tehdään sen mukaan.
- Jos kuorsaat tai olet päivisin poikkeuksellisen väsynyt, pyydä uniapnea-arviota; hoitamaton uniapnea lisää verisuoniriskiä.
Usein kysytyt kysymykset
- Oireet menivät ohi muutamassa minuutissa, pitääkö minun silti mennä sairaalaan?
- Kyllä. Itsestään ohi menevät oireet voivat olla ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, ja se viittaa lähiaikojen todelliseen aivohalvausriskiin. Oireiden häviäminen ei tarkoita, että vaara olisi ohi. Arvio on tehtävä samana päivänä ja syy on selvitettävä.
- Miten tiedän, johtuuko kasvojen veltostuminen aivohalvauksesta vai kasvohalvauksesta?
- Älä yritä tehdä tätä erottelua kotona. Käden heikkous, puheen häiriö ja otsan liikkeet ovat arviossa käytettäviä löydöksiä, mutta päätös tehdään kliinisen tutkimuksen ja tarvittaessa kuvantamisen perusteella. Jokaisen kohdalla, jonka kasvot veltostuvat äkillisesti, oikea toiminta on sama: hälytä apua aikaa hukkaamatta.
- Voiko odotellessa antaa aspiriinia tai verenpainelääkettä?
- Ei. Koska tilanne voi johtua vuodosta, verta ohentava lääke voi olla haitallinen. Myös nieleminen voi olla häiriintynyt, joten kaikki suun kautta annettu voi joutua hengitysteihin. Lääkepäätös tehdään sairaalassa kuvantamisen jälkeen.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.