Mikä se on?
Alaleuassa on kaksi tuntohermoa vaarassa. Alaleuan hermo kulkee luun sisäisessä kanavassa ja välittää alahuulen ja leuankärjen tunnon. Kielihermo puolestaan välittää kielen toisen puolen tunnon ja osan makuaistista. Molemmat ovat tuntohermoja; jos ne vaurioituvat, kasvohalvausta ei tule vaan tunnon laatu muuttuu.
Se, millä sanoilla kuvaat tunnon muutosta, ohjaa seurantaa. Jos tuntoa ei ole lainkaan, puhutaan täydellisestä tunnottomuudesta, jos se on heikentynyt, tuntopuutoksesta, jos on kihelmöintiä ja pistelyä, parestesiasta, ja jos kosketus tuottaa epämiellyttävän tai kivuliaan tunteen, dysestesiasta. Tämä erottelu määrää, kuinka tiheästi kontrollit tehdään ja milloin pyydetään jatkoarviota.
Kun tiedät, milloin puutuminen on odotettavaa, vältyt sekä turhalta huolelta että viivytykseltä. Puudutuksen vaikutus kestää käytetystä aineesta riippuen muutaman tunnin. Leikkauksen jälkeinen turvotuksesta johtuva ohimenevä tunnon muutos väistyy päivien tai viikkojen kuluessa. Yli kahdeksan viikkoa jatkuva tai kokonaan korjaantumaton tunnon menetys on sen sijaan oma arvion aiheensa.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Viisaudenhampaan leikkaus
Alaviisaudenhampaan juuret voivat sijaita hermokanavan vieressä. Juuren suhde kanavaan arvioidaan leikkausta edeltävällä kuvantamisella; jos ne ovat lähekkäin, leikkaustekniikka suunnitellaan sen mukaan.
- 02
Implantit ja luutoimenpiteet
Tunnon muutos voi ilmaantua, jos poraukselle jätetty turvaväli hermokanavaan jää riittämättömäksi tai jos toimenpiteen jälkeinen verenvuoto ja turvotus painavat hermoa. Siksi ensimmäisten päivien oiretta ei väheksytä.
- 03
Puudutus
Alaleuan ja kielen puudutuksissa neulan osuminen hermoon tai puudutusaineen kemiallinen vaikutus voi aiheuttaa puutumista. Neulan aikana tuntuva sähköiskumainen vihlaisu on löydös, joka kannattaa kirjata muistiin.
- 04
Juurihoito ja täyteaineen ylipursuaminen
Juuren kärjestä hermokanavaan pursunut täyteaine voi vaurioittaa hermoa sekä paineella että kemiallisesti. Tässä tilanteessa varhainen tunnistaminen ja nopea päätös ovat ratkaisevia.
Miten se etenee?
- 1
Hermon puristuminen
Hermotuppi on ehjä, johtuminen on pysähtynyt väliaikaisesti. Tässä asteessa tunnon on odotettavissa palaavan päivien tai viikkojen kuluessa; tämä on yleensä suotuisimmin kulkeva tilanne.
- 2
Syyt katkeavat, tuppi säilyy ehjänä
Hermosyyt pyrkivät kasvamaan uudelleen kohteeseensa. Palautuminen voi kestää kuukausia; kihelmöinnin lisääntyminen ja puutuneen alueen pieneneminen ovat tässä vaiheessa odotettavia muutoksia.
- 3
Hermon jatkuvuuden katkeaminen
Hermo ja sen tuppi ovat erkaantuneet. Täydellistä itsestään tapahtuvaa korjaantumista ei ole odotettavissa; kirurgisen korjauksen arviointi tulee ajankohtaiseksi, eikä tätä arviota pidä viivyttää.
- Seuranta
Alueen kartoitus ja kirjaaminen
Puutunut alue piirretään iholle jokaisella kontrollikäynnillä, mitataan ja kirjataan päivämäärän kanssa. Alueen pieneneminen on konkreettisin merkki toipumisesta.
Miten sitä hoidetaan?
Ensimmäiseksi oire on kirjattava ylös. Määritetään, mikä toimenpide tehtiin, minkä hermon alue on kyseessä, millainen tunnon muutos on ja missä puutuneen alueen rajat kulkevat. Alue piirretään, sitä verrataan vastakkaiseen puoleen yksinkertaisilla testeillä, kuten kosketuksella ja neulankärjellä, ja merkitään päivämäärä. Tarvittaessa implantin tai juuren suhde hermokanavaan arvioidaan tietokonetomografialla.
Päätös tehdään varhain syyn mukaan. Jos kyseessä on hermoa painava implantti tai kanavaan pursunut täyteaine, sen poistaminen tulee ajankohtaiseksi, ja tämä päätös tehdään päivissä eikä viikoissa mitattavassa ikkunassa. Hammaslääkärisi voi tilanteen mukaan liittää mukaan lääkehoidon. Seurantavälit sovitaan etukäteen eikä kontrolleja jätetä väliin.
Jos sovitussa ajassa ei tapahdu riittävää korjaantumista, pyydetään suu- ja leukakirurgian sekä mikrokirurgian arvio; jos kosketuksesta laukeava kipu jatkuu, mukaan tulee neurologia tai kipupoliklinikka. Tästä on syytä puhua suoraan: lievissä tapauksissa tunnon on useimmiten odotettavissa palaavan, mutta osalle potilaista tunnon muutos voi jäädä pysyväksi eikä tarkkaa aikaa voi luvata.
- Puutumisen lisäksi ilmaantuu turvotusta, kuumetta tai suun avaaminen vaikeutuu
- Puutunut alue laajenee päivien kuluessa sen sijaan että pienenisi
- Kosketuksesta laukeava polttava kipu, joka katkaisee unen
- Täydellinen tunnon menetys, joka alkaa heti implantin tai juurihoidon jälkeen eikä väisty
Miten se ehkäistään?
- Pyydä ennen alaleuan leikkausta ja implanttia, että alueen suhde hermokanavaan arvioidaan kuvantamisella, ja odota, että tulos selitetään sinulle.
- Jos tunnet toimenpiteen aikana sähköiskumaisen vihlaisun, kerro siitä heti; tiedon kirjaaminen potilastietoihin hyödyttää myöhempää seurantaa.
- Jos puutuminen on kestänyt odotettua pidempään, älä odota päiväkausia; palaa toimenpiteen tehneen hammaslääkärin luo ja pyydä kirjaamaan puutunut alue.
- Ole varovainen kuumien ruokien ja pureskelun kanssa, kunnes tunto palaa; puutunutta huulta ja kieltä voi purra tai polttaa huomaamattaan.
Usein kysytyt kysymykset
- Kuinka kauan puutumisen häviämiseen menee?
- Aika riippuu vaurion asteesta, eikä sitä voi sanoa etukäteen. Lievissä tapauksissa, joissa hermo on vain puristunut, tunnon on odotettavissa palaavan päivien tai viikkojen kuluessa. Jos hermosyyt ovat vaurioituneet, prosessi voi kestää kuukausia. Siksi aikataulun lupaamisen sijaan puutunutta aluetta seurataan mittaamalla.
- Voiko se jäädä pysyväksi?
- Pienellä osalla potilaista tunnon muutos voi jäädä pysyväksi; sitä ei ole mahdollista tietää etukäteen. Kun tilanne havaitaan varhain, kirjaukset tehdään huolellisesti ja syy voidaan poistaa, lopputuloksen on odotettavissa olevan suotuisampi. Siksi on tärkeää, ettet lykkää oireesta kertomista ja että tulet kontrolleihin.
- Tarvitaanko tähän magneettikuvaus?
- Rutiinisti ei tarvita. Useimmissa tilanteissa kartiokeilatomografia riittää osoittamaan implantin tai juurentäytteen suhteen hermokanavaan, ja päätös tehdään sen perusteella. Tarkempaa kuvantamista tai hermoston sähköistä tutkimusta pyydetään vain, jos arvion tekevä hammaslääkäri katsoo sen tarpeelliseksi.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.