Mikä se on?
Kireä kielijänne tarkoittaa, että kielen alapinnan suunpohjaan yhdistävä poimu on lyhyt, paksu tai kiinnittyy hyvin lähelle kielen kärkeä. Se on synnynnäinen eikä sitä pidetä yksinään sairautena. Ratkaisevaa ei ole se, miltä jänne näyttää, vaan se, kuinka paljon kieli todellisuudessa liikkuu.
Arvioinnissa katsotaan, yltääkö kieli kitalakeen, liikkuuko se sivuille, pääseekö se alahampaiden eteen ja loveutuuko kielen kärki sydämen muotoiseksi, kun kieltä työnnetään ulos. Vauvalla tähän liitetään tiedot syömisestä: nännin ote, imemisen aikana kuuluva ääni, syöttöjen pitkittyminen ja painonnousu arvioidaan yhdessä.
Viime vuosina kireän kielijänteen diagnoosit ja katkaisutoimenpiteet ovat lisääntyneet selvästi, ja tämä lisääntyminen on herättänyt hoitavien ammattilaisten keskuudessa keskustelun ylidiagnosoinnista. Jokainen lyhyeltä näyttävä jänne ei haittaa toimintaa. Jos toiminta on normaalia, seuranta riittää, ja päätös toimenpiteestä perustetaan ulkonäön sijaan todettuun konkreettiseen ongelmaan.
Merkit
Kaikkia näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa.
Miksi se syntyy?
- 01
Sikiöaikaisen kehityksen seuraus
Kielen irtoaminen suunpohjasta jää sikiöaikana kesken, ja jänne jää lyhyeksi tai paksuksi. Tämä ei johdu siitä, mitä raskauden aikana on tehty tai jätetty tekemättä; tämä on vastaus siihen syyllisyyskysymykseen, jonka perheet esittävät useimmin.
- 02
Suvuittainen taipumus
Kireä kielijänne voi esiintyä samassa suvussa useammalla. Jos sisaruksilla tai vanhemmilla on vastaava jänne, tämä alue on paikallaan arvioida tarkemmin vastasyntyneen tarkastuksessa.
- 03
Jänteen sijainti ja rakenne
Lähelle kielen kärkeä kiinnittyvä ja kireä jänne rajoittaa liikettä enemmän; taemmas sijoittuva ja löysä jänne ei useimmiten aiheuta oiretta. Siksi sama määritelmä lyhyestä jänteestä voi johtaa kahdella vauvalla hyvin erilaiseen lopputulokseen.
- 04
Harvinaiset liitännäiset tilat
Kireä kielijänne voi esiintyä myös osana joitakin synnynnäisiä oireyhtymiä. Silloin se ei jää ainoaksi löydökseksi; mukana on muitakin kitalaen, huulen tai kasvojen kehitykseen liittyviä löydöksiä. Tämän erottelun tekee lastenlääkäri.
Miten se etenee?
- 1
Toimintaa haittaamaton jänne
Jänne näkyy, mutta kieli yltää kitalakeen ja liikkuu sivuille. Imetys ja puhe eivät ole häiriintyneet. Tässä ryhmässä toimenpidettä ei suositella, seuranta riittää.
- 2
Imetystä vaikeuttava jänne
Vauva ei saa nänniä syvälle otteeseen, imiessä kuuluu ääntä, syötöt pitkittyvät ja painonnousu hidastuu; äidillä voi olla nännin kipua ja haavaumia. Ensin haetaan korjausta imetysohjauksella.
- 3
Liikettä selvästi rajoittava jänne
Kielen kärki loveutuu sydämen muotoiseksi ulos työnnettäessä, kieli ei yllä kitalakeen eikä pääse alahampaiden eteen. Ruoantähteiden puhdistaminen ja joidenkin äänteiden tuottaminen voi vaikeutua; toimenpide tulee esiin varsinaisesti tässä ryhmässä.
- 4
Taakse sijoittuva eli piilevä jänne
Näkyvää poimua ei ole, vaan rajoitus on limakalvon alla. Tämän ryhmän diagnoosi on kiistanalaisin; päätös perustetaan yhden tutkimushetken näkymän sijaan toistettuun toiminnan arviointiin.
Miten sitä hoidetaan?
Päätös itsessään on hoidon ensimmäinen askel. Vauvalla arviointi etenee useimmiten yhteistyönä: imetystä tukeva tiimi ja lastenlääkäri seuraavat syömistä, hammaslääkäri arvioi kielen liikettä ja suun rakenteita. Vauvoja, joilla ongelma väistyy, kun asento ja ote korjataan, on huomattava määrä; tällöin katkaisua ei suositella.
Jos toimenpiteeseen päädytään, menetelmä vaihtelee iän mukaan. Vastasyntyneellä ohut jänne vapautetaan lyhyellä pienellä viillolla, ja vauva voi syödä heti sen jälkeen. Isommalla lapsella ja aikuisella jänne on paksumpi, joten tehdään paikallispuudutuksessa toimenpide, joka vaatii ompeleet. Paranemisen aikana suositellaan kielen liikeharjoituksia, jotta uudelleen kiinnittyminen vähenisi.
Odotuksista on hyvä puhua alusta asti. Toimenpide laajentaa kielen liikealaa; äänteiden korjaantuminen itsestään ei ole odotettavaa jokaisella lapsella, ja tarvittaessa puheterapia toteutetaan erikseen. Koska verenvuotoa, tulehdusta ja paranemisen aikana tapahtuvaa uudelleen kiinnittymistä voi esiintyä, joskin harvoin, jälkitarkastusta ei pidä jättää väliin.
- Jos vauva ei nouse painossa, vaipat kastuvat harvoin tai hän väsyy ennen kuin saa syötyä, on hakeuduttava lääkäriin saman viikon aikana.
- Toimenpiteen jälkeen tyrehtymätön verenvuoto, kuume tai syömisestä kokonaan kieltäytyminen eivät ole odotettavia löydöksiä.
- Jos kielen liike on rajoittunut vasta aikuisiällä, se ei selity kireällä kielijänteellä; tarvitaan erillinen arvio.
Miten se ehkäistään?
- Kireä kielijänne on synnynnäinen eikä sitä voi ehkäistä; tehtävissä on varhainen huomaaminen ja turhan toimenpiteen välttäminen.
- Hae imetyspulmassa ensin tukea asentoon ja otteeseen; jokaisen syömisongelman syy ei ole kielijänne.
- Pyydä ennen päätöstä toiminnan arviointia; pelkkään jänteen ulkonäköön perustuvaa päätöstä ei pidetä riittävänä.
- Jos toimenpide on tehty, tee suositellut kielen liikeharjoitukset ja mene jälkitarkastukseen; kiinnittyminen voi uusiutua paranemisen aikana.
Usein kysytyt kysymykset
- Pitääkö jokainen kireä kielijänne katkaista?
- Ei. Huomattava osa lyhyeltä näyttävistä jänteistä ei vaikuta imetykseen, puheeseen eikä suun puhdistamiseen; silloin seuranta riittää. Toimenpidettä harkitaan, kun mitattavissa oleva ongelma on olemassa ja sen yhteys jänteeseen on osoitettu. Juuri tästä syystä diagnoosien ja katkaisujen lisääntymisestä keskustellaan.
- Onko kireä kielijänne puhevian syy?
- Joidenkin äänteiden tuottaminen edellyttää, että kielen kärki yltää kitalakeen, ja selvä rajoitus voi vaikeuttaa tätä. Puheen viivästymiselle on kuitenkin lukuisia muita syitä, eikä toimenpiteen odoteta yksinään korjaavan puhetta. Arviointi on hyvä tehdä yhdessä puheterapeutin kanssa.
- Onko toimenpiteelle oikeaa ikää?
- Yhtä määriteltyä ikää ei ole. Imetystä estävissä jänteissä päätös voidaan tehdä ensimmäisten viikkojen aikana; puheen ja suun puhdistamisen vuoksi tehtävät toimenpiteet taas ajoitetaan aikaan, jolloin lapsi pystyy yhteistyöhön. Toimenpide voidaan tehdä myös aikuiselle, ja silloin odotettu tulos on kielen liikealan laajeneminen.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.