Mitä se tarkoittaa?
Hammas ei ole suoraan kiinni luussa, vaan riippuu kuopassaan ohuen sidekudoskerroksen varassa, joka ympäröi juurta. Kun hammas irtoaa kokonaan, tämän kerroksen solut pysyvät juuren pinnalla hetken elossa. Kuivuessaan ne kuolevat, ja takaisin asetetun hampaan mahdollisuus kiinnittyä pienenee. Siksi se, miten pidät hampaasta kiinni ja minkä sisällä säilytät sitä, menee kaiken muun edelle.
Tämän erottaa vähitellen kuluvista tai pieninä paloina lohkeavista hampaista se, että tapahtuma on äkillinen ja kertaluonteinen. Saman otsikon alle mahtuu kolme eri tietä kulkevaa tilannetta: hammas irtoaa kokonaan kuopastaan, hampaasta lohkeaa pala, tai hammas siirtyy paikaltaan tai painuu ikeneen päin ilman että se lohkeaa. Lohkeamassa ratkaisee lohkeaman syvyys; jos näet murtumapinnan keskellä vaaleanpunaisen pisteen tai verta, hampaan hermoon on ylletty.
Myös ikä muuttaa kulkua. Irronnutta maitohammasta ei aseteta takaisin; se voisi vahingoittaa sen alla kehittyvää pysyvää hammasta. Pysyvän hampaan kohdalla takaisin asettamista useimmiten yritetään. Jos etsit hammasta tai irronnutta palaa etkä löydä sitä, sekin on tieto: pala on voinut joutua nieluun, hengitysteihin tai painua huulen sisään.
Tämän oireen syy on useimmiten selvä: isku, kaatuminen tai kovaan esineeseen pureminen. Varsinainen kysymys on, kuinka pitkälle isku ylsi. Alla olevat kohdat kertovat, mihin hammaslääkäri katsoo, kun hän arvioi hampaan ohella myös luuta, ikeniä ja viereisiä hampaita.
Mahdolliset syyt
Mikä auttaa kotona?
- Tartu hampaaseen vain sen suussa näkyvästä yläosasta; älä koske juuren pintaan, älä hankaa sitä äläkä harjaa sitä.
- Jos hampaassa on multaa tai hiekkaa, huuhtele sitä muutaman sekunnin ajan varovasti maidolla tai keittosuolaliuoksella; älä liota sitä hanavedessä äläkä jätä sitä kuivumaan nenäliinaan käärittynä.
- Jos kyseessä on pysyvä hammas ja pystyt siihen, aseta hammas hitaasti takaisin omaan kuoppaansa ja pure puhtaan liinan päälle; jos et pysty, kuljeta sitä maitoa täynnä olevassa astiassa tai posken sisäpuolella syljessä. Älä heitä lohjennutta palaakaan pois, vaan tuo se mukanasi samalla tavalla.
- Pidä turvotukseen kylmää posken päällä ulkopuolelta äläkä pureskele sillä puolella; älä rauhoitu siitä, ettei särje, sillä paikaltaan siirtynyt hammas ei välttämättä särje ensimmäisenä päivänä.
- Jos iskun jälkeen on ollut tajuttomuutta, oksentelua, huimausta tai tapahtuma ei ole jäänyt mieleen, mene ensin sairaalaan
- Jos verenvuoto ei lakkaa kahdessakymmenessä minuutissa, vaikka painat haavaa
- Jos leuka ei sulkeudu kunnolla tai huulessa ja leuassa on puutumista
- Jos hammasta tai irronnutta palaa ei löydy
- Jos hammas ei tullut ulos vaan painui ikeneen sisään
Usein kysytyt kysymykset
- Voiko irronneen hampaan laittaa takaisin?
- Pysyvän hampaan kohdalla sitä useimmiten yritetään. Lopputulokseen vaikuttaa kaksi asiaa: kuinka kauan hammas on ollut suun ulkopuolella ja onko se ollut sen ajan kuivana vai sopivan nesteen sisällä. Nopeasti ja sopivassa säilytyksessä, esimerkiksi maidossa, tuodun hampaan mahdollisuus kiinnittyä on parempi. Ei voi sanoa, että tämä onnistuisi joka kerta, ja vaikka hammas kiinnittyisi, se vaatii pitkäaikaista seurantaa. Maitohampaita ei aseteta takaisin.
- Minkä sisällä hammas pitää tuoda?
- Maito, keittosuolaliuos tai oma sylkesi käyvät; hammasta voi kuljettaa myös posken sisäpuolella, mutta pienillä lapsilla tätä tapaa ei valita nielemisvaaran vuoksi. Hanavesi ei sovi, sillä se vahingoittaa juuren pinnan soluja. Hampaan kääriminen kuivaan nenäliinaan tai pussiin johtaa samaan lopputulokseen. Tuo myös lohjennut pala samalla tavalla kosteana.
- Hammas lohkesi mutta ei särje, pitääkö silti kiirehtiä?
- Kannattaa kiirehtiä. Se, ettei särje, ei kerro vaurion olevan pinnallinen; iskusta järkkynyt hampaan hermo ei aina reagoi ensimmäisinä päivinä. Murtumapinta jättää hampaan hermon alttiiksi bakteereille, ja lohjennut pala voidaan joissakin tilanteissa liimata takaisin. Lisäksi vain tutkimuksella ja röntgenkuvalla selviää, vaikuttiko sama isku juureen tai ympäröivään luuhun.
Sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista tutkimusta. Oireet ovat yhteisiä usealle sairaudelle; diagnoosi tehdään vain kliinisesti.