Miksi röntgenseuranta jatkuu vuosia leukakystan leikkauksen jälkeen

Miksi seuranta ei pääty leikkaukseen

Leukakysta on leukaluun sisälle kehittyvä, nesteen tai pehmeän sisällön täyttämä ontelo. Poiston jälkeen tarkastuksissa seurataan kahta asiaa: täyttyykö jäljelle jäänyt ontelo luulla ja muodostuuko kysta uudelleen samaan kohtaan. Jälkimmäistä kutsutaan uusiutumiseksi. Useimmat kystat kasvavat luun sisällä kivuttomasti, joten uusiutuminen näkyy yleensä röntgenkuvassa eikä oireina. Siksi tarkastukset jatkuvat, vaikka voisit hyvin.

Miten kudostutkimus ohjaa seurantaa

Leikkauksessa poistettu kudos tutkitaan laboratoriossa mikroskoopilla; tätä kutsutaan histologiseksi tutkimukseksi. Lausunnosta selviää kystan tyyppi, ja seurantasuunnitelma riippuu pitkälti siitä. Juuren kärjen tulehduksesta syntynyt kysta (radikulaarikysta) tai puhkeamattoman hampaan kruunua ympäröivä kysta (follikulaarikysta) ei yleensä uusiudu, kun se on poistettu kokonaan; seurannassa lähinnä varmistetaan, että luu on parantunut. Odontogeeninen keratokysta, lyhyemmin keratokysta, käyttäytyy toisin. Sen uusiutumiselle on kuvattu kolme reittiä:

• Kystaa ei saada poistettua kokonaan: esimerkiksi paljaalla silmällä näkymätön pala sen seinämää jää paikalleen.
• Uusi kysta kasvaa pääkystan ympäröivään luuhun jääneistä pienistä tytärkystista (satelliittikystista).
• Aivan ensimmäisen kystan viereen muodostuu uusi keratokysta; sekin lasketaan uusiutumaksi.

Miksi keratokystaa seurataan pidempään

Useita tuhansia tapauksia yhdistäneessä analyysissa noin joka viides keratokysta uusiutui. Osuus vaihtelee leikkaustavan mukaan ja sen mukaan, miltä kysta näyttää röntgenkuvassa: yksilokeroisissa kystissa pienempi, monilokeroisissa suurempi. Järjestelmälliset katsaukset mainitsevat riskitekijöinä myös nuoren iän ja kystan suuren koon. Keratokystalla on taipumus levitä luun sisäosissa, joten se voi kasvaa aiheuttamatta selvää turvotusta.

Kaikille sopivaa seurannan pituutta ei ole. Katsaukset ovat yhtä mieltä siitä, että pitkäaikainen seuranta on tärkeää uusiutuman havaitsemiseksi ajoissa; julkaistuissa tutkimuksissa seuranta on jatkunut yli kaksikymmentä vuotta. Tarkastukset ovat yleensä tiheämpiä ensimmäisinä vuosina ja harvenevat, jos kaikki pysyy hyvin. Sinulle sopivan aikataulun päättää kirurgi, joka tuntee lausunnon ja leikkauskertomuksen.

Panoraamakuva vai kartiokeilatomografia?

Panoraamakuva näyttää molemmat leuat ja kaikki hampaat yhdessä tasokuvassa; sädeannos on pieni, ja seurannassa se on yleensä ensisijainen tutkimus. Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) näyttää luun kolmiulotteisesti: siitä voidaan mitata kystan tai paranevan ontelon etäisyys hermokanavaan, poskionteloon ja hampaiden juuriin sekä luuseinämän paksuus. Toisaalta sädeannos on laitteesta ja kuvausalueesta riippuen yleensä moninkertainen panoraamakuvaan verrattuna. Euroopan komission ohjeet sitovat KKTT:n seuraaviin periaatteisiin:

• KKTT otetaan vain, jos kysymykseen ei saada riittävää vastausta pienemmän annoksen röntgenkuvalla.
• Sitä ei toisteta rutiininomaisesti tietyin väliajoin; hyöty ja riski punnitaan uudelleen ennen jokaista uutta kuvausta.
• Valitaan pienin kuvausalue, joka riittää kliiniseen kysymykseen.

Tätä kutsutaan ALARA-periaatteeksi: sädeannos pidetään niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista, kun tarvittava tieto kuitenkin saadaan. Älä siis odota KKTT:tä jokaisella käynnillä; siihen turvaudutaan yleensä, kun panoraamakuvassa näkyy jotain epäilyttävää tai kun suunnitellaan uutta leikkausta tai implanttia.

Miten luu täyttää ontelon

Kystan poiston jälkeen ontelo täyttyy ensin verihyytymällä. Siitä muodostuu ajan myötä paranemiskudosta ja lopulta luuta; röntgenkuvassa tumma alue täyttyy vähitellen vaalealla luulla reunoilta keskustaa kohti. Joskus onteloon laitetaan luunkorvikemateriaalia; järjestelmällisessä katsauksessa luuta muodostui täytetyissä ja täyttämättömissä onteloissa samankaltaisesti, mutta tutkimuksia oli vähän ja ne poikkesivat toisistaan. Paranemisen nopeuteen vaikuttavat ontelon koko ja muoto, luukalvon (periostin) säilyminen ja se, kummassa leuassa ontelo on. Suuren ontelon täyttyminen vie kuukausia, joskus pidempään, joten on tavallista, että se näkyy vielä ensimmäisissä tarkastuksissa.

Oireet, joiden vuoksi tarkastusta aikaistetaan

Jos huomaat jonkin seuraavista, älä odota sovittua tarkastusta, vaan hakeudu kirurgin tai hammaslääkärin vastaanotolle:

• Leikkausalueelle tai sen lähelle uudelleen ilmaantuva turvotus, joka kasvaa, vaikka hitaastikin.
• Eritettä suuhun, paha maku tai ikenessä pieni, välillä aukeava ja sulkeutuva reikä (fisteli).
• Uusi tunnottomuus tai kihelmöinti huulessa, leuan kärjessä tai kielessä: ei ohimenevä tunnottomuus heti leikkauksen jälkeen, vaan tunnottomuus, joka palaa jo hävittyään tai alkaa myöhemmin.
• Alueen hampaiden heiluminen tai siirtyminen tai uusi tuntemus purressa.

Tämä sisältö on yleistä tietoa, eikä se korvaa tutkimusta vastaanotolla.